16. Kansalaiset, demokratia ja muuttuva julkinen hallinto

Ulriika Leponiemi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, ulriika.leponiemi(at)uta.fi

Kaisa Kurkela, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, kaisa.kurkela(at)uta.fi

Termit kuten kansalaisosallistuminen ja lähidemokratia ovat nousseet uudella tavalla kuntien kehittämisestä käytävään keskusteluun viime vuosina. Suoran osallistumisen keinot ovat yhä enemmän olleet tapetilla niin paikallisella kuin valtiollisella tasolla. Näihin osaltaan kiinnittyy keskustelu demokratiasta, sen muodoista ja sisällöistä. Demokratiaan liittyy ajatus siitä, kuinka päätöksenteon kohteena olevat voivat osallistua ja vaikuttaa (ks. Sutela 2000). Kansalaisten kiinnostus perinteisen edustuksellisen demokratian osallistumiseen on ollut laskusuhdanteessa viime vuosina, mikä esimerkiksi paikallisella tasolla ilmenee alhaisina kuntavaalien äänestysprosentteina. Edustuksellinen demokratia on enemmän tai vähemmän menettänyt kosketuksensa kansalaisten elämäpiiriin, ainakin kansalaisten näkökulmasta (Rättilä & Rinne 2015). Uudenlaiset ilmenevät pulmat edellyttävät ratkaisuja eikä pelkästään edustuksellisen demokratian kehittämistä pidetä riittävänä. Tutkimuksen piirissä onkin viime vuosina kasvava kiinnostus kohdistunut esimerkiksi suoraan demokratiaan sekä deliberatiiviseen demokratiaan ja niiden käytännön sovelluksiin.

Paikallisen tason näkökulmasta kunnallinen itsehallinto tarkoittaa, että kansalaiset vastaavat itse kotikuntansa asioista. He vastaavat huonoista ja virheellisistä päätöksistä, mutta nauttivat myös onnistuneiden päätösten hedelmistä. Pärjätäkseen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä, monimutkaisten ongelmien ja muutosten keskellä, kuntien tulee johtaa toimintaansa paikallisten olosuhteidensa ja resurssiensa kannalta olennaiseen ja oikeaan suuntaan. Toimintaresurssien niukentuessa korostuu osallistuminen ja kansalaisten osaamisen ja ominaisuuksien hyödyntäminen. Nykymuotoisen hallinta-ajattelun perustana ovat erilaiset, tapauskohtaisesti rakentuvat yhteistyö-, kumppanuus- ja verkostosuhteet eri yhteistyötahojen kanssa (Haveri 2000). Uusi paikallinen hallinta korostaa paikallishallinnon yhteisöllistä luonnetta, ja sen mukaan tehtävien hoitamisessa oleellista on yhteistyö paitsi kuntien kesken, myös kumppanuus yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Myös kansalaisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa korostetaan. Le Galesin (1998) mukaan hallinnan maailmassa menestyvät parhaiten sellaiset alueelliset toimijat, jotka kykenevät menestyksekkäästi koordinoimaan inhimillistä osaamista, toimijoiden yhteistyötä ja taloudellisia resursseja tavoitteidensa saavuttamiseksi. (Ks. Häkli, Karppi ja Sotarauta 2009.)

Ajankohtaisena esimerkkinä hallituksen kuntauudistus tuo kansalaisten roolin myös demokratian näkökulmasta yhä enemmän tapetille. Julkisessa keskustelussa pelätään uudistuksen vauhdin olevan niin kova, että monia tärkeitä tekijöitä jää huomioimatta. Uudistusta on kritisoitu juuri kuntalaisten ja kuntainstituutioiden huomiotta jättämisestä. Suurempia yksikkökokoja perustellaan valtion taholta tuotantokustannusten madaltamisella, mutta mitä arvokasta menetetään pesuveden mukana? Uudistuksilla voi olla sellaisia vaikutuksia, mistä emme vielä tarkkaan tiedä ja jotka pysyttelevät suoraviivaisten kustannuslaskelmien ulottumattomissa. Kuntakoon kasvaessa lähidemokratia, kansalaisten osallisuus ja paikallinen yhteisöllisyys vaarantuvat, joten niiden toimintakykyyn liittyy nähdäksemme kehittämispaineita.

Yhteistyössä on valtava voima, mutta miten kunnissa syntyy halu ryhtyä kehittämään ja toimimaan? Kansalaisten joukossa ja heidän muodostamissa yhteisöissä piilee suunnaton määrä oivalluksia ja osaamista, mutta miten resurssit saataisiin hyödynnettyä? Työryhmään toivotaan papereita, jotka kiinnittyvät edellä käytyyn keskusteluun tavalla tai toisella. Näkökulma paperissa voi liittyä esimerkiksi demokratiakeskusteluun, asukkaiden rooliin osallistujina tai kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin rooliin. Tarkastelussa voi olla paikallinen taso tai vaikkapa valtion taso. Tutkimuksen vaihe olla mikä tahansa vasta aloitteilla olevasta valmiiseen tutkimukseen. Työryhmään ovat tervetulleita myös käytännön toimijoiden paperit.