3. Norminpurku ajan trendinä – mistä oikein on kyse?

Kanerva Kuokkanen, Helsingin yliopisto, kanerva.kuokkanen(at)helsinki.fi

Suomen hallitus on panostanut vahvasti yrityksiä koskevan normiston purkuun, ja lainsäädännön synnyttämä rasite yrityksille nähdään esteenä kilpailukyvyn kohentumiselle. Kyse on kansainvälisestä trendistä; sääntelyn kustannukset yrityksille ja toimet niiden hillitsemiseksi ovat nousseet 2010-luvulla usean OECD:n valtion päätavoitteeksi osana paremman sääntelyn (Better Regulation) toimintapolitiikkaa. Sääntelystä aiheutuvan taakan arviointi on kuitenkin vaikeaa, ja sitä voidaan arvostella osin myös tarkoitushakuiseksi (Helm 2006). Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa sääntelyn purku ei kohdistu pelkästään yrityksiin, vaan tarkoitus on purkaa myös esimerkiksi kansalaisten arkeen ja vapaaehtoistoimintaan kohdistuvaa sääntelyä. Sääntelyn keventämiselle voidaan kenties nähdä niin ylimitoitettuja kuin mielekkäitä perusteluja. Mutta miten erotella hyödyllinen ja välttämätön sääntelytaakka hyödyttömästä ja turhasta, mikä on arvojen ja faktojen keskinäinen suhde kyseisessä arvioinnissa ja miten hallituksen käynnistämään laajamittaiseen norminpurkuun tulisi suhtautua? Tutkimuksellisesti olisi myös kiintoisaa hahmottaa, millaiseen tietopohjaan hallinnollis-poliittinen järjestelmä perustaa näkemyksensä siitä, mitä normistoja puretaan tai "kevennetään" niiden aiheuttaman  kustannus- tai muun rasituksen takia. Toivotamme työryhmään tervetulleiksi kaikki norminpurusta ja sääntelytaakan arvioinnista kiinnostuneet.