Työryhmä 18
Karhapää Sari-Johanna & Savolainen Taina: Applying Critical Discourse Analysis to Studying Management Change Process in the University Organisation - Analysis of Longitudinal Textual Data on Rector’s Speeches
This paper discusses management change process in the transformation of a university organization. The research question is: How does management change discourse unfold in a transforming university organisation? A critical discourse analysis (CDA) is applied as the theoretic-methodological framework in this study. The CDA approach developed by Norman Fairclough (1992) and his colleagues offers the framework and tools for an analysis of the management change process.
The data is longitudinal consisting of the rector’s annual semester opening ceremony speeches during 1998-2014. The empirical research material is longitudinal and qualitative. The change process is analyzed adopting a process view (Langley et al. 2013; Savolainen & Ikonen 2016). There is one case in this research which is a university organisation. The social and physical structures of the university organisation under study were reorganized through a merger.
This study is related to the tradition in social constructionism and the linguistic turn in social sciences which emphasize the subjective dimension and context-based interpretation. Knowledge is seen through social actors. The interpretive approach pursues knowledge gained through interpretation (Delanty 2005, 42, 54). In this research, the interpretation of the qualitative textual management talk as the research material is an essential part of the analysis. The rector’s speeches construct reality through the use of language. The knowledge gained by analyzing the speeches is seen as a form of social constructionism (Berger & Luckmann 1966). Knowledge is to be found in the everyday world where social actors creatively construct their world using cognitive structures (Delanty 2005, 139). The use of language in the speeches examined in this study is seen here to constitute the management transformation in the university.
The management discourses are identified and formulated on a theoretical basis from the rector’s speeches, based on the four types of logic used by the management at the university (Dearlove 1998; Räsänen 2005). The management discourses utilized in this study are bureaucracy, democracy, professionalism and managerialism. The management change processes are analyzed and described within these management discourses.
Karjalainen Karin: Onko poliittinen päätöksenteko demokratiaa vai teatteria? Retorinen analyysi Metropolikaupunki-kuntaliitosselvittäjien puheista
Tutkimuksen taustalla ovat poliittisesti retorisen ja metaforisen kielenkäytön vähäinen huomiointi kunnallisen valtuustotason päätöksenteossa. Tutkimuksessa konkretisoin kuntaliitosselvittäjien puheiden tiedon todellisuutta. Empiirisenä tutkimuskohteena on pääkaupunkiseudun Metropolikaupunki-kuntaliitosselvityksestä videoitu esittelytilanne Vantaa kaupunginvaltuustossa. Tätä tilannetta tarkastelin niin tekstuaalisesti kuin visuaalisesti. Tutkimuksessa on oletuksena, että kaupunginvaltuutetut ensisijaisina päätöksentekijöinä odottavat tiedon olevan olennaista, ei mystifioitua ja ettei tieto metaforisoidu identifikaation taakse. Tutkimuskysymys: Miten demokraattinen ideaali puhetilanne todellistuu kunnallisessa päätöksenteossa? Pääkysymykseen vastaukset muodostuivat kysymyksillä: Miten identifikaatio metaforisoituu kuntaliitosselvityksessä? Millaisen näkemyksen kuntaliitosselvitys antaa deliberatiivisesta demokratiasta? Millaisen kuvan kuntaliitosselvitys välittää ideaalin puhetilanteen standardeista?
Viitekehyksenä ovat deliberatiivisen demokratian näkemykset. Tieteellistä metodia edustaa retorinen analyysi, johon yhdistyvät teoreettisina lähtökohtina niin Kenneth Burken dramatismiretoriikka kuin George Lakoffin ja Mark Johnsonin konseptuaaliset metaforat. Kuntaliitosselvittäjien puheita analysoin muodostamallani tulkinnallisella analyysikehikolla: metaforinen identifikaation skeema. Tämä käsite sisältää konseptuaaliset metaforat ja skeemat, metaforan, metynomian, synekdokeen ja ironian, uinuvat metaforat, eetoksen, paatoksen ja logoksen. Tieteenfilosofisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi, joka pohjautuu postmoderniin käsitykseen kielen tuottamasta sosiaalisesta todellisuudesta. Epistemologinen käsitys liittyy näkemykseen, jossa empiirinen kohde ja metaforat ovat tietoa tuottavia. Ontologia ilmentää todellisuuskäsitystä empiirisestä tutkimuskohteesta ja metaforista, jotka kielellisesti kuvaavat sosiaalista todellisuutta. Tätä näkemystä ilmentää metaforinen identifikaatio, jonka kohteina ovat kaupunginvaltuutetut päätöksentekijöinä. Tutkimuksessa ovat mukana sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että identifikaation metaforisoitumisella on merkittäviä vaikutuksia kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntaliitosselvittäjien välittämää tietoa kätkeytyi huomattavan paljon identifikaation metaforisoitumisen taakse. Annettua tietoa voi kuvata mystifioiduksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Päätöksenteossa on tällöin vaarana, etteivät päätöksentekijät riittävästi tunnista kuntalaisiin kohdistuvien ratkaisujen merkityksiä. Kuntalaisille tämä merkitsee monia eriarvoistumisen kokemuksia. Tutkimuksessa tulkinnallisen analyysikehikon ja retorisen analyysin monimuotoinen käyttö ovat välittäneet identifikaation metaforisoitumisesta uutta, värikästä sekä merkityksekästä tietoa. Tätä puoltaa edellä kuvatulla tavalla toteuttamani tutkimus.
Kivekäs Eija: E-reseptin vaikutus potilasturvallisuuteen – lääkäreiden käyttökokemukset
Kansallinen terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille terveyspalveluille, joita ovat sähköinen resepti (e-resepti), kansallinen Lääketietokanta, sähköinen potilastietojen arkisto (e-arkisto) ja kansallinen omien resepti- ja potilastietojen katselu verkossa (KanTa 2014). Sähköisten palvelujen avulla haetaan ratkaisuja muun muassa tiedonkulun saumattomuuteen ja joustavuuteen. Mahdollisuuksista huolimatta uuden teknologian käyttöönotto on edennyt suunniteltua hitaammin. Esimerkiksi e-reseptin käyttöönottoa vastustetaan edelleen.
Tutkimuksessa käytettiin teknologian hyväksymisen mallia (technology acceptance model, TAM Davis 1989), joka on kehitetty selittämään tietojärjestelmien hyväksymistä ja käyttöönottoa työpaikoilla. TAM-malli pohjautuu Theory of Reasoned Action –teoriaan (Fishbein ja Aizen 1975), jossa aikomuksena on ennustaa käyttäytymistä toiminnan mukaisesti. Käyttäytymiseen vaikuttaa niin henkilön asenne, eli arvot ja uskomukset, motivaatio toimia yleisesti hyväksyttyjen normien mukaan ja koettu käyttäytymisen kontrolli.
Tutkimuksen yhteenvedon tavoitteena on tarkastella TAM-mallilla tuotettuja tuloksia johtamis- ja organisaatiotutkimuksen systeemiteoreettisesta näkökulmasta. Mitä terveydenhuollon organisaatio voi oppia näistä tuloksista?
Metodi
Lääkärit arvioivat e-reseptin koettua helppokäyttöisyyttä ja koettua hyödyllisyyttä vuosina 2012 (Kotka ja Turku, pilotti toimipisteet, n=69/269) ja 2014 (sairaanhoitopiiri n=131/1100, viimeisin käyttöönottanut). Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan e-reseptin vaikutusta potilasturvallisuuteen. TAM-mallin oletusten ja taustamuuttujien avulla rakennettiin tutkimusmalli, jossa polkuanalyysia hyödyntäen arviointiin muutoksen vaikutuksia potilasturvallisuuteen.
Tulokset
Lääkärit arvioivat e-reseptin lisänneen heidän mahdollisuuksia hallita potilaan lääkehoitoa. Näin potilaille on pystytty tarjoamaan parempaa palvelua. Myönteisistä kokemuksista huolimatta e-reseptin käyttöön liittyi merkittäviä teknisiä puutteita ja nykyiset työprosessit estivät teknologian täysimääräistä hyödyntämistä. Polkuanalyysi osoitti, että koettu hyödyllisyys vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Käyttökokemuksen lisääntyessä koettu helppokäyttöisyys vaikuttaa epäsuorasti potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Nuoret, vastavalmistuneet ja vähemmän työkokemusta omaavat lääkärit kokivat potilastietojärjestelmän eri osioiden tuen (interoperability) myönteisemmäksi kuin kokeneemmat vastaajat.
Johtopäätökset
Tutkimus osoittaa pitkäjänteisen kehitystyön myönteiset vaikutukset. E-reseptin käyttökokemuksen lisääntyessä koettu hyödyllisyys osoittautuu merkityksellisemmäksi kuin koettu helppokäyttöisyys. Teknologian hyödyntäminen vaatii enemmän panostusta työprosessien kehittämiseen, sillä toimiva lääkemääräyksen tekeminen ei tässä tutkimuksessa lisännyt vastaajien arvioita työn tehostumisesta.
Seppänen Sanna: Organisaatiomuutokset ja kerrotut epäjatkumot –odotusanalyysin hyödyntäminen organisaatiomuutoskertomusten tulkinnassa
Tutkimuksen tarkoituksena oli hyödyntää kerronnallisia analyysitapoja perinteisen teemapohjaisen sisällönanalyysin rinnalla organisaatiomuutoshaastattelujen analyysissa. Tutkimuksessa käytettiin Deborah Tannenin (1993) esittelemän odotusanalyysin sisältämiä “odotusten ilmaisimia” analyysin lähtökohtana ja lukutapana. Lisäksi tavoitteena oli pohtia odotusanalyysin sovellettavuutta ja sen tuomaa lisäarvoa organisaatiomuutostutkimukselle. Aineistona tutkimuksessa oli otteita kahdesta kerronnallisesta haastattelusta, joissa haastateltavat kuvasivat organisaation muuttumista oman työnsä ja omien kokemustensa näkökulmasta. Tarkempaan tarkasteluun valikoidut otteet sisälsivät tapahtumia ja tilanteita, jotka haastateltavat olivat kokeneet yllättäviksi, hämmentäviksi ja epätavallisiksi eli eräänlaisiksi epäjatkuvuuskohdiksi organisaatioiden muuttumisen prosessissa.
Odotusten ilmaisimet ovat kertojan tekemiä kielellisiä valintoja ja tekstin pintatason todisteita (Tannen 1993), joiden avulla kerronnasta on mahdollista tunnistaa tärkeiksi koettuja tilanteita ja tapahtumia syvällisempää analyysiä varten. Odotusanalyysi tarjoaa siten lukutapana selkeät kriteerit kertomuksen ydinepisodien määrittämiselle (Löyttyniemi 2004), mutta jättää samalla kertomusten sisältämien merkitysten tulkinnan tutkijan ja lukijan tehtäväksi. Pelkän tapahtumasarjan kuvaamisen sijaan odotusten ilmaisimien hyödyntämisen tarkoituksena on tehdä näkyväksi se tapa, jolla tulevaisuudelle asetetut odotukset tehdään merkityksellisiksi ja selitetään kertomuksissa (Hyvärinen 1998). Odotusanalyysi ohjaa tutkijan kiinnittämään huomiota menneisyyden tapahtumakulkujen ja tekojen lisäksi kerronnan vihjeisiin ja ilmaisimiin, jotka johdattelevat kyseenalaistetuiksi joutuneiden odotusten jäljille. Odotusanalyysiä lukutapana täydentää tutkimuksessa muuttuvan organisaation tarkastelu “kerronnallisena ympäristönä” (Gubrium & Holstein 2009) eli kerronnalle erityiset puitteet luovana tilana, jossa suuret organisaatiokertomukset ja pienet henkilökohtaiset kertomukset ovat yhteydessä toisiinsa ja organisaatiolle ominaiset säännöt ohjaavat kerrontaa. Odotusanalyysin tarkoituksena on virittää tutkija tarkastelemaan organisaatioelämälle, työyhteisön toiminnalle ja työlle luotuja odotuksia, uskomuksia ja oletuksia, jotka tulevat näkyviksi epäselvinä ja ristiriitaisina koetuista tilanteista kerrotuissa kertomuksissa. Näissä kertomuksissa odotukset ja toteutuneet johtamisen sekä hallinnan käytännöt ja tavat kohtaavat. Odotusanalyysi osoittautui käyttökelpoiseksi perinteisesti muutosvastarintana pidetyn toiminnan ja puhetavan tulkinnassa ja ymmärrettäväksi tekemisessä. Lisäksi se ohjasi tarkastelemaan, kuinka ennakoitaviksi ja rutiineiksi oletetut tilanteet tai prosessit voivat koetella odotuksia työyhteisön toimintatavoista moniulotteisesti ja muotoutuvat kerronnassa selitystä kaipaaviksi organisaation muuttumisen epäjatkuvuuskohdiksi.