Työryhmät 14 ja 15
Aino Rubini et al. Lääkärin rooli ulkoistetuilla ja kunnallisilla terveysasemilla perusterveyden- huollossa
Maarit Lammassaari Terveyspalvelutoimialan kehittyminen (paper in english)
Terveyspalvelutoimialan toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Olen valinnut toimialan tämän paperin tutkimuskontekstiksi, koska se on dynaaminen ja kasvava, kuitenkin arveluttava toimiala. Terveyspalvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen on perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille Suomessa. Yritysten rooli palveluiden tuottajana on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on ollut voimakas vaikutus terveyspalvelutoimialan kehitykseen. Historiallisesti terveyspalveluyritysten kasvun alku ajoittuu 1960-luvulle, jolloin voimaan astui sairausvakuutuslaki. Tämä mahdollisti kansalaisille saada tukea yksityisten terveyspalveluiden käyttöön, joka osaltaan johti terveyspalveluyritysten kasvuun Suomessa. Toimialakonsolidaatio ilmiönä tapahtui myös terveyspalvelutoimialalla ja yrityskauppoja alalla tehtiin useita satoja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Pääomasijoittajat ovat myös tulleet terveyspalvelutoimialalle ja paikallisten lääkärikeskuksien määrä on huomattavasti pienentynyt.
Erityispiirre, joka vahvasti erottaa terveyspalvelutoimialan muista toimialoista on siihen kohdistuvat ideologiset näkemykset. Hyvinvointivaltiomallin ideologian noustua julkisella sektorilla on ollut rooli kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin huolehtimisesta ja tätä roolia on harvoin kyseenalaistettu. Siten yksityistä tuotantoa on vierastettu, joka tekee toimialasta erityisen herkän. Toimialaa kokonaisuudessaan kuvaa myös sen vaikeasti hahmotettavuus. Esimerkiksi mikä osa terveyspalveluliiketoiminnasta on säädeltyä toimintaa ja mikä ei ole. Lisäksi luetaanko yrityskenttään myös julkisen sektorin omat yritykset. Sosiaali- ja terveyshuollon lisääntynyt yhteistyö vaikeuttaa myös rajanvetoa näiden toimialojen välille. Julkisen sektorin hallitseva rooli terveydenhuollossa on varmasti vauhdittanut yrityksiä verkottuneeseen tapaan tehdä liiketoimintaa toimialalla. Suurien yritysten osalta toimiala elää tällä hetkellä edelleen voimakkaasti yrityskauppojen osalta. Useissa yrityksissä on menossa myös toimitusjohtajien vaihdoksia, mikä kuvaa osaltaan alan turbulenssia. Tämän paperin tarkoituksena on kuvailla ja analysoida verkostonäkökulmasta terveyspalvelutoimialan kehitystä 2000-luvulla, erityisesti viimeisen viiden vuoden aikaan. Keskityn paperissani suuriin yrityksiin eli millaisia yrityskauppoja alalla on nähty ja mitä tämä kertoo toimialan kehityksestä. Tutkimusaineistoni koostuu pääasiallisesti lehtiaineistosta (muun muassa Talouselämä) ja suurimpien yritysten internetsivuilta keräämistäni tiedoista.
Terhi Tevameri et al: Organisatoriset dilemmat ja niiden rekonsiliaatiot sairaalaorganisaatiossa (paper in english)
Monet sairaalaorganisaatiot pyrkivät tänä päivänä lisäämään asiakaslähtöisyyttään ja tehokkuuttaan. Organisaatiorakenteiden muuttaminen on eräs, vaikkakaan ei ainoa, keino näiden päämäärien saavuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan organisatorisia dilemmoja ja niiden ratkaisuja sairaalaorganisaatiossa uuden organisaatiorakenteen käyttöönoton yhteydessä. Tutkimuksen aineisto koostuu laadullisesta aineistosta, joka on kerätty suomalaisesta yliopistollisesta keskussairaalasta. Aineistoa on kerätty kohdeorganisaatiosta matriisirakenteen suunnittelun aikana ja myös rakenteen käyttöönoton jälkeen.
Tutkimuksessa sovelletaan dilemmateoriaa, jonka avulla on pyritty identifioimaan keskenään vastakkaisia, mutta samanaikaisesti tärkeitä organisatorisia tavoitteita. Organisatoristen tavoitteiden ristiriidat ilmenevät dilemmoina, jotka sairaalaorganisaation tulee ottaa huomioon, kun se on muokkaamassa rakennettaan. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme aihepiiriä, joiden välillä organisatoriset dilemmat ilmenivät: potilaslähtöisyys, erikoistuminen ja tehokkuus. Tehokkuuden ja erikoistumisen välistä dilemmaa ei ole aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa juuri tuotu esille. Tutkimuksessa tuodaan esille myös joitakin dilemmojen organisatorisia ratkaisuja eli rekonsiliaatioita. Tutkimuksessa esitetään, että dilemmateoriaa voidaan hyödyntää yhtenä suunnittelun ja muutosjohtamisen välineenä
organisaatiomuutoksen yhteydessä.
Tytti Kurtti & Kukka-Maaria Berg : Toimeksi.fi -verkkopalvelu järjestötoiminnan näkyväksi tekemisessä
Taustaa: Toimeksi 2.0-hankkeessa (1.3.2016-31.12.2018) ollaan parhaillaan kehittämässä uutta kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille tarkoitettua verkkopalvelua hyvinvointia tukemaan.
Verkkopalvelun konsepti: Toimeksi.fi -verkkopalvelun sekä sen eri alueilla toimivien rinnakkaispalvelujen tavoitteena on ajantasainen, saavutettava, helppokäyttöinen ja luotettava palvelu järjestölähtöisen auttamistyön, vapaaehtoistoiminnan ja kansalaistoiminnan esittelyyn, viestintään, markkinointiin ja kohderyhmien osallistamiseen.
Verkkopalvelun toteuttaminen käytännössä: Palvelun käytössä järjestetään järjestötoimijoille koulutuksia, joiden sisältö liittyy verkkopalvelun toiminnallisuuksiin liittyvää. Järjestötoimijat koulutetaan tuottamaan sisältöä palveluun. Eri sisältötyyppejä ovat muun muassa blogi, uutinen tai tapahtuma. Verkkopalvelu juurrutetaan järjestötoimintaan vankasti heti alusta alkaen palvelua rakennettaessa.
Suomen Sosiaali ja Terveys ry (SOSTE) (2016) esittää, että asiakaskokemukset arjen palvelutilanteista tulisi dokumentoida ja hyödyntää palveluja kehitettäessä. Toimeksi.fi -verkkopalveluun rakennetaan toimintoa, jolla henkilö voi kertoa kokemuksensa eli oman tarinan. Tästä aloituksesta voi myöhemmin kehittää laajemmin asiakaskokemusta keräävän kyselyn tai vastaavan kokemustieota keräävän menetelmän.
Gerdt ja Korkeakoski (2016) toteavat, että asiakas tarvitsee henkilökohtaista informaatiota esimerkiksi verkkopalvelusta. Lisäksi on edistettävä tekemisen kulttuuria sekä hyvien käytäntöjen levittämistä mikä taas onnistuessaan johtaa laadukkaisiin palveluihin ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Kuntien tarve hyvinvointitiedosta nojaa vahvasti järjestötoimintaan ja järjestöillä on tärkeä rooli asukkaiden ja palvelujen käyttäjien viestinviejänä päätöksentekoon (SOSTE 2016). Vuosittainen hyvinvointikertomus kuvaa järjestötoimintaa ja pyrkii sen näkyväksi tekemiseen. Järjestötoimijoiden aktivointi ja sosiaalinen markkinointi palvelun käytössä on tärkeää, jotta dataa kertyy palveluun ilmoitetun toiminnan muodossa. Toimintakulttuurin täytyy tukea tiedon jatkuvaa päivittämistä, jotta kansalaiset saavat ajanmukaista tietoa muun muassa hyvinvointia tukevista tapahtumista ja vapaaehtoistehtävistä.
Järjestöjen näkökulma verkkopalvelun kehittämisessä, hyvinvointitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä on siis tärkeä ja keskeisin tutkimuskysymys, miten verkkopalvelussa markkinoidaan tapahtumia ja tukea kansalaisille sekä miten aktivoidaan järjestötoimijoita tuottamaan sisältöä verkkopalveluun?
Petteri Repo et al Framework for sustainable innovations: balancing policies and interests
Sustainable innovations merge public policy targets with business aspirations. Yet there is a dilemma between sustainability being a common good and innovations facilitating it typically developed by businesses acting in their private interests (see Olson 1965). This paper examines how one emerging framework (CASI-F), which originates in a European project focusing on the assessment and management of sustainable innovation, can be used to address this dilemma.
The CASI-F framework consists of information gathering, analysis and advice (Popper & Velasco 2016). The pilot of this paper focuses on advice part of the framework and reviews what kinds of insights can be obtained by reviewing policy recommendations according to policy levels and stakeholder groups. The pilot uses methodology derived from comparative politics (vs. experimental and statistical methodology), which includes the idea of reviewing a rather limited number of comparable cases, i.e. similar policies (see Lijphart 1971; Wiarda & Skelley 2007). The pilot data consists of 96 policy recommendations from a set of policy briefs published in 23 EU Member States, which examined the European Union's Europe 2020 strategy from the perspective of resource efficiency.
The piloting showed that using a suitable framework may assist in building connections between different types of stakeholders acting in their own interest yet for a common good. The added value of CASI-F in policy analysis is in a more systematic reflection of policy outcomes and in an identification of potential gaps. Indeed, such frameworks can useful for detecting imbalances between the stakeholders targeted in policy recommendations or between levels of policy. Similarly, particular focus can be given to the relationship between public and business interests.
Nina Vainio "Kuntien tytäryhtiöiden strateginen rekrytointi - hallitusvalinnat laillisiksi ja läpinäkyviksi"
Kallio et al. "Institutionaalisen logiikan muutos terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokemana"
Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena ovat terveydenhuollon organisaatioiden johtamiskäytännöt ja toimintalogiikat. Perinteisesti yksityisen ja julkisen sektorin on ajateltu noudattavan erilaisia toimintalogiikoita. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan terveydenhuollon ammattilaisten mielikuvia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista: niissä vallitsevista toimintatavoista, arvoista ja johtamiskäytännöistä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä eräässä yksityisomisteisessa suomalaisessa terveydenhuoltoalan organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 775 lääkäri- ja hoitajataustaista terveydenhuollon ammattilaista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattilaiset näkevät sekä eroja että yhtäläisyyksiä julkisen ja yksityisen sektorin toimintakäytännöissä. Vastaajien mielestä molemmilla sektoreilla ilmeni mm. taloudellisten arvojen korostamista hyvän hoidon kustannuksella. Suurimmat erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä puolestaan liittyivät johtamis- ja organisointikäytäntöihin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että niin yksityiseen kuin julkiseen sektoriin kohdistuu vastaajien mielikuvissa yhtäläisiä tehokkuuspaineita. Toiminnan päämäärien ja tavoitteiden osalta professionaalinen toimintalogiikka näyttää osin liudentuneen ja vastaajien näkemyksen mukaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla korostetaan yhtäläisesti markkinalogiikan periaatteita. Näyttää kuitenkin siltä, että johtamis- ja organisointikäytännöt eivät ole seuranneet toimintalogiikan muutosta vaan julkisella sektorilla vallitsee vastaajien näkemyksen mukaan edelleen perinteinen hierarkkinen johtamiskulttuuri.